Hyvinvointialueista

Paljon on opittu hyvinvointialueuudistuksen käyttöönoton jälkeen. Paljon on tehtävää ennen kuin uudistuksesta saadaan toimiva. Mallia kun ei ole varaa purkaakaan. Se tulisi liian kalliiksi.

Muutokset, joita terveydenhuoltojärjestelmäämme on tehty vuosikymmenien saatossa ovat tehty osissa ja tehdyt muutokset ovat monimutkaistaneet järjestelmää, hajauttaneet sitä ja tehneet sen järkevästä uudistamisesta todella hankalaa – ehkä jopa mahdotonta.

Hyvinvointialue uudistuksen voi nähdä olevan lähinnä organisatoorinen ja hallinnollinen. Uudistus ei niinkään pureudu siihen miten saadaan palveluiden saatavuutta parannettua.

Keskustelu omalääkärijärjestelmän käyttöönotosta on vilkastunut kuluneen syksyn aikana. Omalääkäri tai omatiimimallilla, miksi sitä ikinä halutaankin kutsua, on tutkitusti vaikutusta hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen. Omalääkärimalleja jo kokeillaankin / on otettu käyttöön eri puolilla Suomea erilaisilla versioilla.

 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemille STM on myöntänyt 3,2 miljoonaa euroa             hoidon jatkuvuuden ammatinharjoittajamallin kehittämiseen.

• Tarkoituksena on, että Länsi-Uudellamaalla saadut kokemukset tulevat muiden käyttöön. Mallissa on aina nimetty väestö hoidettavana. Väestön määrittää hyvinvointialue.
•  Lääkäri keskittyy väestön vastaanottopalveluiden järjestämiseen. Työpäivien pääsisältö rakentuu erilaisista   vastaanottoajoista - ei-kiireellisistä ja kiirevastaanotosta.
•  Lääkärin työparina on yksi omahoitaja. Omahoitajan työnantaja on hyvinvointialue.
• Omahoitaja ja lääkäri suunnittelevat työnsä yhdessä. Omahoitaja toimii työsopimuksensa puitteissa ja lääkäri voi suunnitella työnsä vapaasti terveysaseman aukiolojen puitteissa.
• Lääkärillä ei ole vastuuta hoitaa kaikkea väestön päivystyksellistä hoidon tarvetta.
• Ammatinharjoittajamallin lääkärin pidemmät poissaolot suunnitellaan ennakoiden, jotta saadaan sijainen.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueella toimii omatiimit. Omatiimi on moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee muun muassa sairaanhoitajia, lääkäreitä ja terveydenhoitaja.

• Omalääkärin saavat Vantaan ja Keravan alueella esimerkiksi kaikki ne potilaat, joiden toimintakyky on alentunut tai joilla on säännöllisiä käyntejä terveysasemilla esimerkiksi pitkäaikaissairauksien vuoksi.
• Oman tiiminsä jäsenet näkee Maisa-sovelluksesta.

Oululaisen Tuiran hyvinvointi­keskuksen omalääkäri 2.0:ksi nimetty malli.

• Mallissa potilaalle nimetään omalääkäri, jos hän tarvitsee pitempiaikaista tai jatkuvaa hoitoa tai hänellä on toistuvia vastaanotoilla käyntejä.
• Mallia on viety käytäntöön kahden vuoden ajan.

Suomi oli omalääkärimallin kehittäjänä kansainvälistä huippua 1980–90-luvuilla. Meillä oli käytössä väestövastuumalli. Malli romutettiin 1990-luvun laman seurauksena. Perusterveydenhuolto ajettiin piippuun ja sen elvyttämisessä ajauduttiin kehittämään lähinnä hoidon saatavuutta. Voidaankin pohtia tulisiko hoidon saatavuuden sijaan panostaa hoidon jatkuvuuteen?

Omalääkärimalli toimisi, jos lääkärit olisivat töissä 100% työajalla. Täällä hetkellä valtaosa lääkäreistä tekee 80-prosenttista työaikaa. Olisiko omalääkärimallilla mahdollista lisätä lääkäreiden veto- ja pitovoimaa? Maailmalta ainakin tästä on hyviä kokemuksia.