Hyvinvointialueiden toimielinrakenteesta ja kokouspalkkioista

Lain mukaan hyvinvointialueilla tulee olla seitsemästä kahdeksaan lakisääteistä toimielintä. Niitä ovat aluevaltuusto ja -hallitus, kaksi lautakuntaa sekä lakisääteiset vaikuttamistoimet eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Keskimääräinen toimielinten määrä alueilla on viisitoista, mutta enimmillään niitä on 24 kpl. 

Sitra suosittaa, että hyvinvointialueiden toimielinrakennetta kevennettäisiin. Sitran tekemä selvityksen havaintojen perusteella monella hyvinvointialueella kannattaa tarkastella kriittisesti ei-lakisääteisten toimielinten tehtäviä ja määrää. Esimerkiksi henkilöstö- ja yksilöjaostojen päätöksenteko voi olla mahdollista hoitaa virkatyönä, sillä selvityksen mukaan poliittista edustusta ei näiden toimielinten asioissa pidetty tarpeellisena. Tämä käytäntö voi tehostaa päätöksentekoa ja vähentää kustannuksia.

Sitran yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa teettämässä selvityksessä todetaan, että alueilla, joilla toimielinrakenne on keskimääräistä raskaampi, myös tyytymättömyys päätöksenteon toimivuuteen ja tehokkuuteen oli haastattelujen perusteella suurempaa. Kevyt rakenne lisäsi tyytyväisyyttä.

Aluevaltuutettujen kokouspalkkioita maksettiin vuonna 2024 liki 13 miljoonaa euroa. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että aluevaltuutetut päättävät itse omista palkkioistaan.

Kokouspalkkioilla kikkailu on yleistä. Ohessa esimerkkejä:

• Osan kokouksesta on paikalla varsinainen jäsen ja osan varajäsen. Kumpikin saa kokouspalkkion, mikä voi olla 200-300€/hlö.
• Kokouksista maksettava puoluevero on joillakin puolueilla hyvin korkea. Kokouksessa käyminen jaetaan varsinaisen jäsenen ja varajäsen kanssa puoliksi, niin saadaan puoluevero tuplana kokouksesta. 

Hyvinvointialueet ovat voineet itse määrittää, onko aluehallituksen puheenjohtaja päätoiminen luottamushenkilö, osa-aikainen luottamushenkilö vai mennäänkö vanhaan malliin vuosi- ja kokouspalkkiolla.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella luottamushenkilön toimimista päätoimisena aluehallituksen puheenjohtajan perusteltiin sillä, että se tuo laatua päätöksentekoon. Jokainen voi itse päätellä onko se sitä tuonut.

Useilla hyvinvointialueilla aluevaltuustojen kokoaikaiset puheenjohtajat saavat kuukausipalkkaa, joka voi olla jopa liki 7 000 euroa ja monella alueella päälle tulevat vielä kokouspalkkiot.

Paljon on demokratiarahoissa ja toimielinrakenteessa perattavaa. Äänestäjiä suosittelen haastamaan perusteet näiden rakenteiden olemassaololle. Monesti kuulee perusteluna, että kyseessä on kokonaispottiin nähden pienet summat. Mikäli näin on, niin miksi niistä ei voi luopua tai ainakin leikata reilusti? Olisi kohtuullista osoittaa teoin, että talouden talkoisiin osallistutaan myös päätöksenteon puolella.