Hyviä uutisia mielenterveyspalveluista.

Hyviä uutisia mielenterveyspalveluista.

Nuoret saavat nopeasti matalan kynnyksen apua, psykiatriset sairaalapaikat eivät ole enää vähentyneet, itsemurhat on saatu vähenemään hanketyöllä, eikä sairaus estä työllistymistä. (Lääkärilehti 10.1.2025)

Hieno uutinen on, että tuhansia ammattilaisia, esimerkiksi kuraattoreita ja terveydenhoitajia, on koulutettu vastaamaan nuorten avuntarpeeseen. Koulutuksia on annettu esimerkiksi vuorovaikutusohjannassa, interpersonaalisessa terapiassa, Cool Kids -menetelmässä ja kognitiivisessa lyhytterapiassa.

Opiskeluhuolto on myös onnistunut lisäämään niiden käyntien määrää, joilla autetaan nuoria.

Tästäkin yritettiin tehdä enemmänkin poliittinen poliittinen vastakkainasettelu, kuin aidosti lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoa edistävä kysymys.

Oppositiosta kritisoitiin muun muassa sitä, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja muutettiin 23 vuoteen, myös terapiatakuun toteuttamista ja sen 23-vuoden ikärajaa on kritisoitu.

Kuinka moni muistaa, että jälkihuollon ikäraja nostettiin 21-vuodesta 25- vuoteen eduskunnassa kansanedustajan lakialoitten pohjalta? Ikärajan nosto ei näinollen pohjautunut tavanomaiseen lainvalmisteluun ja sen yhteydessä tehtyyn vaikutusarviointiin.

Nuoren tulee saada tukea tarpeen mukaan. Ikärajojen asettaminen on lainsäädännössä lähtökohtaisesti ongemallista, koska ikä itsessään ei kerro henkilön tuen tarpeesta. 

Tutkimus perustelee nuorten tuen tarpeellisuutta, mutta ei sitä, että tarve päättyisi nimenomaan johonkin tiettyyn ikävuoteen tai sitä, että tuki tulisi järjestää juuri lastensuojelun jälkihuollon palveluin. On myös todettu, että on välttämätöntä tarkastella jälkihuollon sisältöjä, sillä pelkillä ikärajoilla ei saada aikaiseksi riittävää tukea.