Pohdintoja joulunajasta

-





Aluevaaliehdokasnumerot julkaisiin 23.12.2021. Sain ehdokasnumeroksi 119

Joulu on rentoutumisen ja rauhoittumisen aikaa. Varsinaisen joulunajan keskityin joulun viettoon ja politiikka sai jäädä odottamaan joulunajan päättymistä. Parasta joulussa on mahdollisus keskittyä perheen kanssa arkisiin puuhiin hiukan juhlallisemmassa tunnelmassa. Koti joulukoristeluine, kauniine kattauksineen sekä jouluruokineen luo rauhoittavan seesteisen tunnelman. Joulun vietimme lastemme sekä lastenlastemme kanssa nauttien kiireettömästä yhdessäolosta.

Arki on taas koittanut ja nyt on aika suunnata taas ajatukset kohti aluevaaleja. Tänään olemme ahkeroineet aluevaalimateriaalia valmiiksi Atte Loposen kanssa. Atte valmistuu keväällä 2022 tietojenkäsittelyn tradenomiksi ja hän on ollut korvaamaton apu materiaalin tekemisessä. Iso kiitos Atelle!


 Helsingin Sanomista bangasin mielenkiintoisen artikkelin otsikolla: 

Vaaliuurnilla käyvät aktiivisimmin ne, jotka eivät sote-palveluita itse tarvitse: ”Näissä vaaleissa tämä on erityisen irvikuvallista".

lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008493046.html

"Vaaleissa äänestävät yleensä aktiivisimmin ne, jotka voivat hyvin. Terveysongelmista kärsivät tai kroonisesti sairaat äänestävät suhteellisesti vähemmän. Näin on odotettavissa myös tammikuun aluevaaleissa".

Haluankin kannustaa kaikkia äänestämään, koska kyseessä ovat kaikkien kannalta erityisen tärkeät vaalit. Kyse on siitä, kuinka veroeuromme käytetään ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita saamme tulevaisuudessa. Kärjistetysti voisi käyttää ilmaisua "rahat ja henki".




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Perussuomalaisten lähivaalit 2025 ohjelma – on julkaistu.

-
Kuva
Perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelma – lähivaalit 2025 – on julkaistu PSkuntavaaliohjelma2025-2025-01-26-15_08_00.pdf Ohessa muutamia nostoja: Saatavilla oleva, laadukas ja kohtuullisesti maksukyvyn mukaan hinnoiteltu hoito on välttämätöntä. Pitkät välimatkat ja katvealueita omaava palveluverkko yhdessä valtiontalouden heikon tilanteen kanssa tekevät tehtävän vaikeaksi. Kohtuullisen lopputuloksen saamiseksi on tehtävä kompromisseja. Pienin, mutta määrätietoisin askelin alueiden asukkaiden on mahdollista saada tyydyttävä perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja hoivapalvelut. Se voi edellyttää matkustamista palvelun perässä tai asiointia puhelimitse tai internetin avulla, myös liikkuvia palveluita tulee edelleen kehittää. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kriteereihin, jossa mm. sairastavuus on keskeistä. Muun muassa diagnoosien kirjaamisen epätarkkuudet ja alueelliset vaihtelut ovat ongelmallisia. Rahoitusmallia tulee edelleen kehittää ja palkita enemmän ennaltaehkäi...
Lue lisää

Hyvinvointialueiden toimielinrakenteesta ja kokouspalkkioista

-
Kuva
Lain mukaan hyvinvointialueilla tulee olla seitsemästä kahdeksaan lakisääteistä toimielintä. Niitä ovat aluevaltuusto ja -hallitus, kaksi lautakuntaa sekä lakisääteiset vaikuttamistoimet eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Keskimääräinen toimielinten määrä alueilla on viisitoista, mutta enimmillään niitä on 24 kpl.  Sitra suosittaa, että hyvinvointialueiden toimielinrakennetta kevennettäisiin. Sitran tekemä selvityksen havaintojen perusteella monella hyvinvointialueella kannattaa tarkastella kriittisesti ei-lakisääteisten toimielinten tehtäviä ja määrää. Esimerkiksi henkilöstö- ja yksilöjaostojen päätöksenteko voi olla mahdollista hoitaa virkatyönä, sillä selvityksen mukaan poliittista edustusta ei näiden toimielinten asioissa pidetty tarpeellisena. Tämä käytäntö voi tehostaa päätöksentekoa ja vähentää kustannuksia. Sitran yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa teettämässä selvityksessä todetaan, että alueilla, joilla toimielinrakenne on keskimä...
Lue lisää

Hyviä uutisia mielenterveyspalveluista.

-
Kuva
Hyviä uutisia mielenterveyspalveluista. Nuoret saavat nopeasti matalan kynnyksen apua, psykiatriset sairaalapaikat eivät ole enää vähentyneet, itsemurhat on saatu vähenemään hanketyöllä, eikä sairaus estä työllistymistä. (Lääkärilehti 10.1.2025) Hieno uutinen on, että tuhansia ammattilaisia, esimerkiksi kuraattoreita ja terveydenhoitajia, on koulutettu vastaamaan nuorten avuntarpeeseen. Koulutuksia on annettu esimerkiksi vuorovaikutusohjannassa, interpersonaalisessa terapiassa, Cool Kids -menetelmässä ja kognitiivisessa lyhytterapiassa. Opiskeluhuolto on myös onnistunut lisäämään niiden käyntien määrää, joilla autetaan nuoria. Tästäkin yritettiin tehdä enemmänkin poliittinen poliittinen vastakkainasettelu, kuin aidosti lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoa edistävä kysymys. Oppositiosta kritisoitiin muun muassa sitä, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja muutettiin 23 vuoteen, myös terapiatakuun toteuttamista ja sen 23-vuoden ikärajaa on kritisoitu. Kuinka moni muistaa, että jä...
Lue lisää