Hoitohenkilöstön rokotevelvoitteesta

Eduskunta äänesti tänään tartuntatautilain väliaikaisesta muutoksesta, koskien hoitohenkilöstön rokotevelvoitetta. Muutosta kannatti 107 ja vastusti 37 kansanedustajaa.

Tartuntatautilain väliaikainen muutos on monitahoinen ja haastava kokonaisuus. Keskusteluun on liitetty valitettavasti poliittista propagandaa. Ensimmäiseksi haluan oikaista virheellistä tietoa, jota levitetään liittyen Perussuomalaisten kantaan rokotuksista. PERUSSUOMALAISET EIVÄT VASTUSTA ROKOTTAUTUMISTA. Perussuomalaiset pikemminkin kannustavat kaikkia, niitä jotka kykenevät ottamaan rokotteen ottamaan sen. Rokotteen ottaminen on kuitenkin vapaaehtoista, paitsi tällä hetkellä terveydenhuollon työntekijöille mikäli haluavat työskennellä omassa työssään.

EU:n alueella on neljä myntiluvallista koronavirusrokotetta: BioNTecin ja Pifzerin; Modernan; AstraZenecan ja Janssen-Cilagin (Johonson&Johnson) kehittämät rokotteet. Koronavirusrokote ei kuitenkaan kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Hoitohenkilöstölle jo aiemmin määriteltyyn olemassaolevaan rokotevelvoitteeseen kuuluva influessarokote taas kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan. Tästä näkökulmasta katsottuna on ymmärrettävää rokokotusvelvoitteen kritisoiminen. Itse olen kuitenkin ehdottomasti rokottautumisen kannalla.

Lähde: THL

On ilmiselvää, että rokote ehkäisee koronaan sairastuttaessa vakavan tautimuodon syntymistä.

 

Kaikki eivät kuitenkaan voi ottaa rokotetta esimerkiksi terveydellisistä syistä vaikka haluaisivatkin. Miksi väliaikaisen tartuntatautilain muutoksessa ei ole otettu huomioon omana ryhmänään terveydenhuollon henkilöstöä, jotka eivät voi terveydellisin perustein ottaa rokotetta? Taloudellisten sanktioiden mahdollisuus liittyen elannon hankkimiseen heidän kohdallaan tuntuu kohtuuttomalta.

Tässä kohdassa keskusteluun voidaan liittää eettinen näkökulma. Millä tavoin voimme suojata näitä henkilöitä sairastumiselta ja miten voimme turvata heidän oikeuden elannon hankkimiseen?  Näitä henkilöitä on sekä hoitoa tarvitsevissa että hoitohenkilökunnassa.

Pikatestaus on hyvä lisä rokotteen ohella sekä niille henkilöille, jotka eivät rokotetta voi ottaa perustellusta syystä. Pikatestestausta voisi lisätä huomattavasti kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa. Kannatan pikatestien tarjoamista maksuttomasti matalalla kynnyksellä kattavasti koko väestölle.

Kuten olemme syksyn aikana huomanneet koronapassi ei ole toiminut toivotulla tavalla. Koronapassillahan on päässyt tapahtumiin ja tilaisuuksiin henkilö, jolla on täysi rokotesuoja tai tuore negatiivinen testitulos.

Koronatartunnan on kuitenkin voinut saada testituloksen jälkeen.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan pikatestillä saadun negatiivisen testituloksen voimassaoloaika on 48 tuntia ja PCR-tuloksen 72 tuntia näytteenoton jälkeen. Pikatestiin näinollen liittyy aikaikkuna, jolloin tartunnan on voinut saada, ennekuin osallistuu tilaisuuteen ja/tai tapahtumaan. Lisäksi tiedämme, että rokotettu voi myös tartuttaa virusta eteenpäin. Lisäksi on tiedossa tilanteita, missä koronapassia on käytetty väärin.

Hoitohenkilöstön rokotevelvoitteen myötä tulee haasteita liittyen työntekijän elannon hankkimiseen. Väliaikaisen tartuntatautilain voimaantultua hoitohenkilöstöön kuuluva ei voi työskennellä rokottamattomana asiakastyössä, etenkään erityisen haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden kanssa. Rokotussuojaedellytys muodostaa ikään kuin uudenlaisen kelpoisuusvaatimuksen tietyssä tehtävässä toimimiselle. 

Mitäpä tilanteissa, joissa työntekijä ei voi toimia aiemmassa työtehtävässä puutteellisen rokotussuojan vuoksi? Työnantajan tulee tällöin tarjota korvaavaa työtä. Työnantajan on mahdollista keskeyttää rokottamattoman hoitohenkilöstöön kuuluvan työntekijän palkanmaksu mikäli korvaavaa työtä ei ole tarjolla tai jos työntekijä kieltäytyy korvaavasta työstä. Tällöin henkilö ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Vaihtoehdoksi jää toimeentulotuen hakeminen. Kela edellyttää omaisuuden kuten auton tai kodin realisoimista ennen oikeutta toimeentulotukeen.

Onko väliaikaisen tartuntatatutilain voimaantulon seurauksena mahdollista että Suomessa on joukko hoitohenkilöstöä jotka jäävät yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle ja he joutuvat mahdollisesti luopumaan kodistaan? Tulemmeko näkemään oikeuskäsittelyjä työnantajan päätöksestä keskeyttää terveydenhuoltoalan työntekijöiden palkanmaksu? Todennäköisesti saamme jossain vaiheessa korkeimman oikeuden ennakkopäätösten myötä lopullisen ratkaisun asiaan.

Rokotustiedot ovat yksityisyydensuojaan kuuluvia tietoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan riittävää rokotussuojaa koskevia tietoja vain työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässa annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Muutoksena aiempaan työnantajan oikeudessa käsitellä työntekijän tai opiskelijan rokotustietoja tartuntatautilain väliaikaisessa muutoksessa on se, että työnantajalla on oikeus tarkastaa työntekijän/opiskelijan Covid-19 koskevat rokotussuojaan ja sairastetuun tautiin liittyvät terveystiedot tietojärjestelmästä ilman erillistä suostumusta.

Perustuslaissa on säädetty oikeudesta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Nämä kaikki liittyvät itsemääräämisoikeuteen. Itsemääräämisoikeus on luovuttamaton oikeus meille kaikille. Terveydenhuoltoalan rokotevelvoitteessa on nähtävissä ristiriita yleisen edun ja yksilön itsemääräämisoikeuden välillä. Työturvallisuusnäkökulmasta katsottuna rokotusvelvollisuuden voidaan katsoa olevan perusteltua. Huolestuttavaa on se, että rokotevelvoite itsessään on omiaan lisäämään yhteiskunnallista eriytymistä ja konflikteja.

Ajatuksena kokonaisuus sotii oikeusvaltion periaatteita ja toimintatapaa vastaan. Pandemian hoitoon liittyvien päätösten takana on poliittiset valtasuhteet. Päätöksenteossa otetaan huomioon asiantuntijoiden tuottama tieto. Toivon kuitenkin, että asiaa voitaisiin tarkastella objektiivisesti kaikista eri näkökulmista ja asiasta käytäisiin avointa keskustelua ilman puoluepoliittista eduntavoittelua ja syyttelevää imapiiriä.