Sosiaalialan ammattilainen ja ikuinen opiskelija

Hermanni Hyytiälä on kirjoittanut erinomaisia tekstejä häiriökysynnästä terveydenhuollossa. Hyytiälä on systeemiajattelun huippuasiantuntija ja johdon neuvonantaja, joka tekee keynote-puheenvuoroja ja tekoälyn avulla näkymättömiä asioita näkyväksi johdolle. Hän on erikoistunut organisaatioiden kyvykkyyden parantamiseen auttamalla päättäjiä tekemään parempia asioita – ei vanhoja asioita paremmin. https://www.laakarilehti.fi/mielipide/hairiokysynta-koettelee-myos-henkilosta/ https://www.mediuutiset.fi/debatti/johtamisongelma-vai-jarjestelmaongelma/14cebe3b-16d5-4aff-a411-d2a018e69bbf https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010687833.html Suoritteiden lukumäärä ei kerro, saiko ihminen apua. Epäonnistuminen asiakkaan palvelemisessa saa asiakkaan palaamaan takaisin lisävaatimusten kera. Asiakas on tyytymätön, organisaatio kuormittuu, työntekijät väsyvät ja kustannukset nousevat. Ilmiötä kutsutaan häiriökysynnäksi. Sitä syntyy, kun asiakas saa väärää palvelua, ei lainkaan palvelua tai hakemaansa...

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelma – lähivaalit 2025 – on julkaistu PSkuntavaaliohjelma2025-2025-01-26-15_08_00.pdf Ohessa muutamia nostoja: Saatavilla oleva, laadukas ja kohtuullisesti maksukyvyn mukaan hinnoiteltu hoito on välttämätöntä. Pitkät välimatkat ja katvealueita omaava palveluverkko yhdessä valtiontalouden heikon tilanteen kanssa tekevät tehtävän vaikeaksi. Kohtuullisen lopputuloksen saamiseksi on tehtävä kompromisseja. Pienin, mutta määrätietoisin askelin alueiden asukkaiden on mahdollista saada tyydyttävä perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja hoivapalvelut. Se voi edellyttää matkustamista palvelun perässä tai asiointia puhelimitse tai internetin avulla, myös liikkuvia palveluita tulee edelleen kehittää. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kriteereihin, jossa mm. sairastavuus on keskeistä. Muun muassa diagnoosien kirjaamisen epätarkkuudet ja alueelliset vaihtelut ovat ongelmallisia. Rahoitusmallia tulee edelleen kehittää ja palkita enemmän ennaltaehkäi...

Hyviä uutisia mielenterveyspalveluista. Nuoret saavat nopeasti matalan kynnyksen apua, psykiatriset sairaalapaikat eivät ole enää vähentyneet, itsemurhat on saatu vähenemään hanketyöllä, eikä sairaus estä työllistymistä. (Lääkärilehti 10.1.2025) Hieno uutinen on, että tuhansia ammattilaisia, esimerkiksi kuraattoreita ja terveydenhoitajia, on koulutettu vastaamaan nuorten avuntarpeeseen. Koulutuksia on annettu esimerkiksi vuorovaikutusohjannassa, interpersonaalisessa terapiassa, Cool Kids -menetelmässä ja kognitiivisessa lyhytterapiassa. Opiskeluhuolto on myös onnistunut lisäämään niiden käyntien määrää, joilla autetaan nuoria. Tästäkin yritettiin tehdä enemmänkin poliittinen poliittinen vastakkainasettelu, kuin aidosti lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoa edistävä kysymys. Oppositiosta kritisoitiin muun muassa sitä, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja muutettiin 23 vuoteen, myös terapiatakuun toteuttamista ja sen 23-vuoden ikärajaa on kritisoitu. Kuinka moni muistaa, että jä...